perjantai 20. heinäkuuta 2012

Parasiitti-Ossi

Toissailtana (yönä) hetettiin taas Mr.N:n kanssa boulderkeikka Lintukalliolle. Positiivinen reissu, sain sen Tuksun (5+), topattua, joka jäi vähän viime kerrasta kaivelemaan. Aika hieno reitti mun mielestä. Semmonen kädet hapottava alku, joka jatkuu herkälle tasapainoilulle, jossa paksua Tuksua saa halailla. Vaikeudet oli kyllä kaikki ekalla puolellatoista metrillä. Loppu oli aika selkeää kauhomista. Tosin, mulle tuli ihan vikalla muuvilla joku pienimuotoinen henkinen kruksi kun tiedosti, että tässähän ollaan jo yli kahdessa metrissä... Varmaan joku köysikiipeilijän kirous. Tuli siinä teorisoitua sitä alkua vähän. Mä jouduin meneen sen pikkasen eri tavalla kuin N. Se yletty suoraan vasemman käden ollessa alkuotteella, heivaan oikean käden tokalta kolmanteen oteeseen. Mä jouduin tekeen pikku korjauksen: Oikea käsi tokalla otteella, joudun hivuttaan vasurin alkuasetelmista selkeästi enemmän k.o. otteen underiin, että yletyn sinne oikean seuraavaan. No, joskus lyhyistä raajoista on haittaa, joskus hyötyä. Ei se mikään syy ole, jos ei pääse. Sit pitää vaan keksiä vaihtoehtoinen lähestymistapa.

Sen jälkeen oli tarkoitus mennä Noitarumpua projektoimaan, mutta kivi oli märkää (kuten monessa muussakin kohtaa). Loppujen lopuksi ruvettiin vääntämään Paradise Oskaria (6a). Siinäkin tuntuu olevan kruksi heti aika alussa. En päässy (pimeys tuli vastaan....seliseli, vielä se menee). Mr.N sen sijaan toppasi sen ehkä noin kahdennellakymmenennellä yrkällä. Ja sen se kyllä ansaitsi! Vähän joutu menttaalista ruoskaa välillä käyttämään, mutta meni se (ampiaisesta huolimatta...). Asiallinen linjan alku siinäkin. Meikäläinenkin pääsi eka kertaa harrastuksen aikana tunnustelemaan polvijammia...ei tosin välttämätön tossa, mut jos haluaa neppailla ja näyttää vaikka hyvältä videolla. Tota N.n toppausta nostan vielä sen verran, että yks jalkaote oli aika pelottavan märkä, eli ei se ainakaan greidiä tiputtanut.

Videomatskua alkaa oleen kohta sen verran kasassa, että täytyy varmaan jossain vaiheessa editoida Lintukallio speciaali.
Päivän saldo. Positiivistahan tässä on se, ettei tartte aina käsistä itkeä.

1 kommentti:

  1. Joo 100-varmasti ei olisi Paradise Oskar mennyt tuolloin ilman Kärpän motivointia. Jotta kiitos siitä.

    Mikähän siinä on kun meidän keikat keskeyttää yleensä aina valon puute.

    VastaaPoista