lauantai 29. joulukuuta 2012

Hou, hou, hou!!

Eilen oli se päivä, kun lähdettiin BigL:n kanssa kinkkua sulattelemaan. Tietolähteen mukaan aikomallamme kalliolla on "läskisti jäätä". No, olihan sitä jäätä läskisti. Nimittäin jos ois oltu menossa pilkille. Kalliolla ei. Eipä tuo paljon haitannut, liidaamaan vaan ja vähän oli jännää ku oli mun eka kerta luonnollisilla varmistaessa, eikä noita hakkujakaan ole pahemmin tullut heiluteltua....ja köysikin oli vanha....ja sormia paleli...eikä sitä reittiä kukaan ollu koskaan kiivenny.... No, se oli kokolailla passeli träditreeni mulle siihen asti, kunnes ois oikeesti pitäny ruveta KIIPEEMÄÄN sitä yhtä jyrkempää ränniä siinä muuten positiivisessa kalliossa. Siihen se sit loppukin. Pakit tuli. Ei uskalla. Hyvää oli se, että kävin siinä rännin juurella hämmästelemässä, pakittelin seuraavaan varmistukseen miettimään, menin rännille uudestaan, sain kaivettua jonkinmoisen kuopan yhdelle frendille ja totesin sen jälkeen, että ei voittoa tällä kertaa. Hakuille ei muka löytyny pleismenttejä ja olin muka epävarma siitä frendistä. Paskat, kyllä mä siinä ylhäällä tiesin, että jos mä tohon frendiin putoon tällä massalla, niin se rippaa satavarmasti irti siitä ja positiiviselle ei oo kiva tippua. Oikeesti, kun tajusin, että kupoli ei nyt kestä sankartöitä ja hommassa on liian monta kysymysmerkkiä, niin ei se pakkien ottaminen korvennut yhtään. Se oli kuitenkin oma päätös, turvallisuusnäkökohdat huomioiden (Onneks BigL päätti pakittaa samasta kohtaa, niin ei ruvennu sittenkään korpeaan...).
Komeeta videotakin piti olla, mutta GoPro MK1 tais nyt tehdä viimeisen viidentoista sekunnin otoksensa mulle. Varmana ois ollu hienoo katottavaa ku jätkä konttaa ylös turveränniä, jossa puoli metriä puuteria.... Ja pelkkä iphonen repun päältä kuvaama otos oli aika köyhä. Ei elävää kuvaa tällä erää. Yhtäkaikki, sairaan siistiä puuhaa toi oli ja vaikka oltiin hyvin loivalla, niin kun "pomminvarmasta" mäntyvarmistuksesta oli seuraavaan kiilaan (joka oli kans aika hyvä) kuitenkin päälle 5 metriä, niin kyl sitä vähän enemmän funtsii niitä säntäilyjään ku jossain sisäseinällä, jossa on pultit metrin välein.
Huomasin sitten edellisenä iltana kamoja välpätessäni, että GoPron kypäräkiinnike oli jääny kotiin. No, jeesusteippi auttaa aina. Turha tietysti sanoakaan, että kun olin saanu ton virityksen valmiiks, se kiinnikekin löyty taskusta... Ei sillä, eipä toi suostunu mitään taas kuvaamaan.
 


Pukki toi lisää gearia!!! Aika näppärä lelu. Syöttelin paikan koordinaatit edellisenä iltana ja kun alettiin olla hoodeilla, vehje päälle ja kyllähän se helpotti paikan löytymistä.
 
Pienimuotoisia access-ongelmia toki oli ja jouduttiin pakitteleen jo ennen varsinaista kiipeilyäkin. Joskus taannoin eräällä foorumilla todettiin, että Suomalaiset kiipeilykaltsit on hyvin saavutettavissa. Varmaan joo, jos kiipee ulkona kesä-elokuussa ja paikkana on Rollarit ja Nuuksio. Mun mielestä näissä hommissa pitäis olla ehdottomasti neliveto...
 
Ja sit räkätään! Trädihommat on siitä kivoja, että saa ottaa paljon romua mukaan! Paljon kiiltäviä esineitä!
 
 Tollanen pikku patti se oli.


Ylöspäin :) BigL tokalla varmistuksella. Eka oli tossa männyssä. Kolmas ton oikean reunan lumisen kiven takana olevassa 3cm:n paksusessa pihlajassa. Neljäs oli paska frendi siellä kapeen rännin juuressa. Josta ei sit pidemmäks mentykään.

Alaspäin :( Onneks sen verran helppo keikka, että voi tuoda kaikki romut mukanaan.
 
V**tu mua korpee tää ainainen pakittelu...

BigL:llä myös uusi hieno harrastus. Leija on komee! By the way, tässä hommassa jeesais ihan hirveesti, jos tuulis edes pikkasen.

perjantai 7. joulukuuta 2012

Länsirintamalta ei mitään uutta.

Paitsi että viime sunnuntaina N:n kanssa Tapanilassa köysittelemässä piiitkästä aikaa. Pari semmosta semi-ok liidiä, josta toinen autenttisemmin omilla jatkoilla ja oli taas semmonen mun tykkäämä hidas, staattinen rävellys. N poisti poikuutensa liidauksesta ja eka yrkkä oli vähän rävellystä, mutta tokalla reitillä oli jo semmosta tekemisen meininkiä, että herra saa mielestäni olla tyytyväinen itseensä. Kuitenkin, kun vaihtaa yliksestä liidiin, tulee siinä semmonen pieni menttaalijuttu kun vapaata pudotusta on vähän matkaa tarjolla. Ja onhan se greidimaailmakin ihan toinen kun pitää yrittää ährätä niitten jatkojen kanssa. Todella tyylikäs eka kerta! Ylihuomenna sama aika, sama paikka.