perjantai 31. toukokuuta 2013

Greidin pompsautusta.

Eilen jostain mystisestä syystä bouldergreidi jätti 6a+:n ja 6b:n väliin ja pomppasi suoraan 6b+:aan. WTF?
No joo, kyseessä siis Konalan Caven yksi keltainen reitti, jota olin työstämässä kolmatta kertaa ja se oli sellainen mulle sopiva, eli ei mikään kammonega hirveetä krimppailua sisältävä hässäkkä vaan paremminkin sellanen herkkä jalkatyöskentelyreitti. Tai kuten N sitä kuvaili: "Ihan perseestä". Tuli pikku paniikki kiivetä se kun olivat just purkamassa otteita k.o. muodosta pois maalauksen takia ja olin vainunnut aiemmin, että toi vois olla mulle mahdollinen greidin kaunistaja. Suostuivat jättään sen kulman vielä hetkeks rauhaan.
Loppujen lopuksi se meni alkuperäisellä tasapainobetalla, mutta tovin muuta puuhattuani toppasin sen vielä uudelleen omalla, aiemmin yrittämälläni betalla. Useinkaan ei ole ainoita oikeita vaihtoehtoja. Hieno reitti! Kevyt kiskaisu ylös oikealla kädellä alkuotteesta, puolipitkä veto vasurilla muodon päälle otteeseen, oikea jalka alun käsiotteelle, manttelointi selän takana vasurin päälle, oikea jalka oikean käden kanssa samalle otteelle, vasemman käden korjaus, oikea käsi seinää hiplaten kauas vasemmalle ylös tasapainottaan, vasen käsi suorana, vasen jalka samalle otteelle (tässä kohtaa pelottaa) ja sitten jalkojen varassa kädet seinää hiplaten rauhallinen kääntö ylös oikealle toppiotteeseen. Beta 2: Kun vasen käsi on selän takana, vetäistään suoraan ylös vasemman käden sormet toppiotteen pokettiin. Saattaa pysyä, yleensä kuitenkaan ei. Vauhdin pitää olla ainakin mulla just kohdallaan ja pysähtyä siihen oikea jalka suorana kohtaan. Liian kovaa jos vetää, niin kroppa lähtee irti seinästä, liian hiljaa niin ei ylety. Superb!
Käytiin sitten illalla palaamassa Riistavuoressa maanpinnalle kuitenkin...

1 kommentti: