Motivation

Par kertaa käyty N:n kanssa Tapanilassa, mutta pikkasen on ollut motivaatio kateissa tuon muovin kiipeämisen suhteen. Johtunee osittain siitä, että ulkona on vaan niin siisti väsätä. M:n kanssa toissa viikonloppuna käytiin jäätä kilkuttelemassa Pirunkalliolla ja se kyllä maistui. Toinen syy muovin huonoon makuun lienee se, että kehittymistä ei ole havaittu aikoihin, joka luonnollisesti johtuu siitä, että lajia ei harrasta tarpeeksi. Pitäisi saada kiinni taas siitä kiipeilyn ilosta ja unohtaa kaikki vitun greidit. Pitänee siis ruveta liidaamaan mulle helppoja reittejä ja ehkä yrittää hieroa tekniikkaa paremmaksi. Se on se liikkeen lumo...
Toissapäiväinen Tapanilan setti ei oikein sujunut kun tuo olkapää/ojentajaseutu on vaivannut tässä jonkun aikaa ja se on oireillut muutoinkin. Ei ole kipeä jatkuvasti, mutta tietyt liikkeet vihloo hetkittäin ja on vähän voimaton. Esim. lukotus on käytännössä mahdotonta ja senhän tietää, mitä se esimerkiksi jääkiipeilyssä aiheuttaa... Työterveyslekuri arveli tänään kyseessä olevan kiertäjäkalvosimen rasitusvamma. Viikon kuuri tulehduskipulääkettä ja kiipeilykielto. Jos ei tokene, ultrataan.
UGH, olen puhunut.