torstai 9. elokuuta 2012

Ylläripylläri!

Toissailtana taas N:n kanssa Lintukalliolla. Toppasin sen Laululeijan (6a). Meni taas tutulla kaavalla: Muuveja hierottu parilla vikalla kerralla kuntoon ja tuoreena miehenä ku menee paikalle, niin kivuttomasti sujuu. Sen jälkeen topattiin Hippiäisentie (5+), joka mun mielestä on korkeintaan vitonen. N toppas varulta vielä pari kertaa sen Noitarummun, että uskoo ite kiivenneensä sen. Mäkin sain viimein siihen alun työstettyä. Sekin piti tosin ratkoa eri tavalla, kuin N. En vaan saanu itteäni kammettua sellaiseen asentoon, niin piti keksiä jotain muuta. Parin 6a+:n alkuja tahkottiin saamatta mitää järisyttävää aikaseks.

Palataanpa 3,5 vuotta ajassa taaksepäin: BigL vei mut Hutunkiin kokeileen seinäkiipeilyä, innostuin kovasti, mutta ajattelin, että boulderointi se on varmaan mun juttuni. Aika pian kuitenkin köysitouhut vei miestä "kuin kuoriämpäriä" mukanaan ja Cavetus on ollu semmonen satunnainen korvike. Tää kesä on kyllä ollu taas boulderpainotteinen (kiitos tästä kuuluu suuresti Mr.N:lle). Tietty, kun mun vakivarmistusorja Mysterious M makaa kesät mökillä riippumatossa, on sillä ollut vaikutusta tohon köysipuolen hiipumiseen. En mä kuitenkaan ole sieluani tolle boulderoimiselle menettänyt. Köysitteleen ois päästävä... Ois kiva vapista jollain listalla jatko kourassa kiroillen, kun pelottaa niin perkeleesti. Ois myös kiva päästä johonkin TODELLA helpolle halkeamalle sovitteleen kiiloja ja frendejä. Mut hyvä, että on tullut kuitenkin boulderoitua (kuten tikkilistasta näkee)... Ei sillä, että sillä listalla mulle mitään merkitystä ois, muuten kuin että näkeepähän, että on jotain tehty. Mun tapauksessahan yhtä kiivettyä reittiä kohti on hierottu persettä pädiin ihan riittävästi... Ja jos hommaa rupeaa vakavasti pohtimaan, saattahan tällä boulderkaudella olla positiivista vaikutusta voimapuolella köysitouhuihin. Mähän en tätä kiipeilyä harjoittele mitenkään systemaattisesti, kuten ehkä joidenkin mielestä pitäisi. En tee voimakausia yms. urpoilua. Ei siinä, treenatkoon ne, joille se maistuu. Mä kiipeilen vain ja ainoastaan sen takia, silloin kun kiipeilen, että musta se on kivaa. Ja kivaa ei käsittääkseni ole oikeaan harjoitteluun liittyvä termi. Toisin sanoen: Mä en harjoittele kiipeilyä, mä käyn kiipeilemässä.

1 kommentti: