Johan se meni!

Hiljaiseloa täällä ollut, koska olen ollut rankentelemassa mökkiä, enkä näin ollen ole paljon muuta ehtinyt harrastaa. Sitten viime päivityksen on ollut tasan kaksi tapahtumaa. Ensimmäinen oli 10.5. kun käytiin N:n ja Dirty Harryn kanssa Rollareilla. N pääsi Liidimasterin (mä en) ja Harrylla oli ensimmäinen kosketus ulkokiipeilyyn. Herra pääsi yliksellä pienellä psyykkaamisella mukavasti Lanttumaakarin (5+), mikä mielestäni on ihan hyvä aloitus ulkospedeilylle.

Lopuksi vein herrat ylös ja kateltiin vähän sitä toimintaa yläankkurilla ja laitoin isännät laskeutumaan. En voi sanoa, että opetin toimintaa yläankkurilla, koska mulla ei ole pätevyyttä k.o. puuhaan, mutta kerroin jotain, mitä itse tiedän. Ja se ei ole paljon.

Eilen sitten N.n kanssa back to the roots -tyyppisesti yövuoro Lintukalliolle. Pitkästä tauosta ja tahtotilan vaillinaisuudesta johtuen omalla rävellyksellä en saanut aikaiseksi muuta kuin nyrjähtäneen nilkan (ei onneksi pahasti). Viimeisenä reittinä N lähti taas hinkkaamaan sitä v...n nihkeää Natriumkuutamoa (6c+). Alku tuntui taas yhtä mahdottomalta kuin viimeiset pari vuotta, mutta parinkymmenen yrkän jälkeen löytynyt jalkakombo vei reittiä puoli metriä eteenpäin ja kymmenkunta yrkkää lisää toi monivuotiselle projektille toppauksen. Se oli N:n omien sanojen mukaan vielä viime kesänä sarjassamme "mä en pysty tätä ikinä kiipeämään. Tää on jollekin kakskyt kiloselle hippiäiselle tehty". Totta on se, että se ei varmasti ole greidissään herralle helpoin reitti. Se on vähän morpho ja oikeesti semmonen näppihelvettireitti, että keveys jeesais. Se oli myös herran ensimmäinen 6c ulkona. Ja vielä + perässä!

Näin niitä reittejä helevetti oikeesti kiivetään!!!

Rollarit. N varmistaa Ruotsalaistyyppisesti, Harry ährää.

Mut aina on voimia poseerata

"Kuin v...ssa sä oot ne noin solmuun saanu"?

Nyt ei Harrya enää hymyilytä...